Unkarilainen pääsiäinen

Fiksuna tyttönä päätiin paeta pahalta kalskahtavaa perinettä: Tsekeissä vitsoilla ei virvota, vaan hutkitaan tytöt pääsiäisenä hedelmällisiksi. Tästä barbaarisesta toiminnasta miehenpuolikkaille pitäisi antaa vielä muniakin! Ei tipu (hehe, huomatkaa pääsiäsihuumori!) sanoin, ja lähdin Unkariin. Vaikka perinteiden suhteen jouduin niin sanotusti ojasta allikkoon,  lähteminen todellakin kannatti!
 
Viime kesäiseltä kielikurssilta tutun Petronellan perhe otti mut tosi ihanasti vastaan. Isä-Gagi toimi perehdytti mut unkarilaisten viinien saloihin ja myös 6 v. Katasta ja musta tuli kavereita, ymmärrän nyt paremmin henkisen ikäni.  Ihastuin myös unkarin kieleen: "Kő papír olló" = Kivi, paperi, sakset. Äiti-Kati, siskoni kaima kokkaili gulassia ja herkkuja, ja koska meillä ei ollut yhteistä kieltä mun unkari kehittyi, tai ainakin  "köszönöm" ois aika täydellinen jo! Toisaalta vanhempi sisko fanitti suomalaisia metallibändejä, ja yllätys olikin suuri kun seinässä luki suomeksi "Minä rakastaan sinua".

Budapest oli tunnin matka päässä, ja mainittu turismia opiskeleva sisko ei päästänyt minua missaamaan esim. Budan linnaa, tai muita olennaisuuksia! Ehdin tapaamaan myös muutaman Prahasta tutun hilpeän veikon, ja käytiin jostainsyystä eläintarhassa. Se oli itseasiassa reissun ainoa synkempi varjo: kädelliset kaverit oli selleissään kovin kovin inhimillisiä. Rauniopubit ovat taas kokemisen arvoisia, ja kivat kahvilat.

 Sää siis suosi bikineissä kelpaisi hengailla, ja maalata pääsiäsmunia. Yksi asia unkarilaisessa pääsiäisessä kuitenkin lemusi ja pahasti. Varoituksen sana: naissukupuoli saa täällä varautua pääsiäisaamuna siihen, että saa  hajuvettä päälleen. Lohduttauduttakoon nyt sitten sillä, että nykyään kaupoista saa muutakin kuin venäläistä kölninvettä, joka aikoinaan oli se ainoa vaihtoehto.

Käytiin myös retkellä Unkarin merellä, Balaton-järvellä. Hajuhaitoista huolimatta muikeuden puolelle siis jäätiin!

Siinä se nyt on: kotitekoinen gulassi. Olin tällä kertaa hieman rennompi kasvissyöjä.