Jaaha, blogin päivittäminen alkaa kinnostaa kun pitäisi mennä untenmaille, että huomenna ehtisi junaan, joka puksuttelee rattoisan kiireettömästi kohti Moraviaa ja Olomocia. Päätin myös, että kirjoitan tänne vastaisuudessa ilman kummempaa arvioivaa seulaa, annan lauseiden vaikka rönsyillä tai töksäytellä jos sattuu huvittamaan.
Kunnianhimoni tsekin kielen opiskeluun on melkolailla kuollut ja kuopattu - päättelin, että on paljon realisempaa opettaa (kaikki?) tsekit puhumaan suomea. Yritykseni kulminoituvat siihen. siihen, että mysteerihenkilö "Mari Suomesta" seikkailee tällä hetkellä tusinassa suomen kurssilaisten esseitä. Mutta oi kyllä, seuraava askel suunnitelmassani on, että pidän jokusen opetustuokion yliopistolla, jopa sellainen sana kuin luova kirjoittaminen vilahti. Ja lauseenvastikkeet, mutta ei takerruta siihen.
Muuten opiskelen nyt lähinnä tsekiläistä (käännettyä) kirjallisuutta ja elokuvaa amerikkalaisten kanssa ECES-kursseilla (Eastern and Central European Studies). Ilmeisesti vastareaktiona korvista tulvivaan jenkkiaksenttiin multa on kysytty viimeaikoina puheeni perusteella olenko britti. Hahaa, siis lähinnä ranskalaiset ja saksalaiset kysyy. Englantini ei todellakaan ole niin hyvää, mutta olenpahan häivyttänyt jälkeni.
Uskokaa pois, suomalaisia vaihtareita tulvii Prahaan siinä määrin, että välillä ihmettelee, että eikö suomessa ala olla jo aika väljää yliopistoilla? Olen tavannut vain murto-osan ja sitten taas joku kertoo, että hei tunnen sen Valtteri-Vernerin ja Aarna-Kaarinan. En nyt sitten tiedä onko se paha, vaihdon pointti blaablaa, mutta en nyt sitten suomalaisiinkaan kieltäydy tutustumasta, maasisaren tai -veljen kohtaaminen ei vaan ole lainkaan niin suuri ihme kuin joskus viime lukuvuonna.
Olkoon tämä sitten vastareaktioni vakavalle ja hartaalle suomenopetusmissiolle:En ihan hirveästi tykkää olla kansainvälissä seurueessa jossa on suomalaisia sillä musta tuntuu, että usein meillä on tapana alkaa selittä yksityiskohtaisesti jotain tosi triviaalia esim. suomen suosituimmasta pakastinmerkeistä tai bussipysäkeistä suomessa, joka... noh saattaa toki kiinnostaa jotakuta, mutta aika varmasti ei. Tulipa huono omatunto kun kirjoitin tämän. Itsekin kerran puhuin tunnin suomen kivikautisista ruukkulöydöistä, ennen kuin tajusin karun totuuden... Jaa-jaa, olisivatpa Perussuomalaisetkin vielä sillä triviaalien asioden listalla, en ole kuullut kenenkään kertovan niistä.
Päätin itseasiassa tänään kaiken hulabaloon vastapainoksi pitää epäsosiaalistumispäivän, olla kotona lueskellen Capekia ja muuta kursseja varten. Lähdin sitten kuitenkin museokierrokselle, ihan puhtaasti katsomaan nykytaidetta, enkä sosialisoimaan, niin kas jo tutustuinkin puolivahingossa kahteen kivaan tyyppiin. Toisen kanssa mennään viimein katsastamaan Prahan Dalí-näyttely, toinen taas oli saksalaistyttö joka ei ole ikinä käynyt Berliinissä, hassua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti