torstai 23. syyskuuta 2010

Pronomineja ja särkynyttä lasia

Tänne kirjoittaminenhan on hauskaa, varsinkin kun nyt kun vietän nuhaista lökäpöksypäivää. Muut kerroksesta lähtivät jollekin ilmaiselle sightseeingille, mutta päätin jäädä lepäilemään, sillä kylmät yöt iski näköjään viiveellä. Asuntolassakin on puolensa, jos täältä ei olisi tunnin matkaa keskustaan, voisin ehkä jopa haluta jäädä tänne. Täällä voi raahautua keittiöön kurkkukipuisena keskipäivän zombina ja tutustua uusiin ihmisiin. Pikakahvia keitellessäni tutustuin Hollantilaiseen pariskuntaan ja sain kurkkupastillejakin kaupan päälle.
Eilinen ilta venyikin hieman pitemmäksi, sillä tänne pöllähtikin yllättäen vanhoja kunnon kielikurssityyppejä! Siis niitä, jotka eivät asu täällä enää, mutta silti palaavat tänne sydämensä kotiin käytäväbileisiin. Maren, Phil, Alex, Kasha, Javier, Michel....  Tuntuu, että olisin tuntenut nämä ihmiset vuosia, vaikka kielikurssi olikin viime elokuussa. En muista nauraneeni näin paljon sitten paluuni tänne! Tapasin myös yhden skottilaisen filosofian opiskelijan, joka vaikutti siltä, että  sen kanssa voisi oikeasti keskustella.

On muuten mielenkiintoista, että puolankielessä  on kolme vastinetta  englannin "he"-pronominille. Se mitä käytetään riippuu siitä, onko kyseessä elävä mies, kuollut mies vai kenties koiraspuolinen eläin. "She" taas on yksi ja sama kaikissa tapauksissa. Suomenkielen yhteen "hän" pronominiin tottuneena penäsin selitystä, miksi? Omaa äidinkieltään tietenkin vain käyttää, eikä tule ajatelleeksi sisältyykö sen rakenteisiin kulttuurisia arvotuksia, mutta kyllä ne silti jostain syvältä historiasta kumpuavat.


Tässä illan analyyttinen osuus, seuraavaksi kerron toimintaa kaipaaville, että yksi ikkuna rikottiin, ja tuttuni myös loukkasi itsensä lasinsiruihin. Tyyppi oli ravannut ympäri Hostivaria ja koittanut organisoida kaikki yksiin suuriin bileisiin, mikä sitten johti tähän. Sarjassamme, mitä ei kannata tehdä Hostivarissa, hän olisi vaikka voinut päästä hengestään, rannevaltimo oli kuitenkin aika lähellä.

Olen ollut vähän uutispimennossa, mutta en tiedä onko mikään uutistoimisto katsonut aiheelliseksi kertoa, mitä Prahan metrossa tapahtui toissa päivänä. Metrolinja oli poikki, ja kuulin myöhemmin, että ilmeisesti nainen oli tehnyt itsemurhan hyppäämällä metron alle.

Hmm, minkähänlaisen aasinsillan vetäisin espanjalaiseen iltaan, joka on tänään? Tosin meidän kerroksessamme on on nonstop fiesta joka tapauksessa. Huomenna taas on kuuluisat liikennevalobileet, ja oi, mikä olisikaan enemmän Erasmusta? Sattuneesta syystä en ole kovin innoissani, mutta osallistunen silti. Yksi ranskalainen tyttö on kutsunut muutamia ihmisiä luokseen aloittelemaan, ja luvassa on ranskalaista pannukakkua!


 PS. Tykkään tarinoida niin kuin näkyy, mutta hei, haluisin tietää, että lukeeko kukaan tätä?
Kommentoikaa myös ihmeessä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti