Kurssivalinnat ja pesukoneet ovat viimeaikoina ryttyileet minulle, ja eilinen päivä oli aivan extrahuono johtuen vähäisiksi jääneistä yöunista. Ravattuani koko päivän ympäri asuntolan portaita milloin märkiä pyykkejä kiikutten ja milloin asuntolakorttia noutaen epätoivo alkoi saada kafkamaiset mittasuhteet. Ei tarvitse siis mennä Kafka-museoon asti. Tänään oli parempi päivä ja sain toimia turistioppaana Jyväskyläiselle kaverilleni, joka on täällä piipahtamassa. Erilainen Praha-kierroksen päätepisteessä esittelin mitä tapahtui tänä aamuna kun hipaisin seinää toiletissamme:
Kaakelit irtosivat. En voinut kuin nauraa, mitähän seuraavaksi, lattia hajoaa alta? Joku tulee
ehkä korjaamaan tämän maanantaina, toivottavasti olen silloin jo löytänyt jonkun enemmän koossapysyvän asuinpaikan. Vai onko vain niin, että minulla on hajottamisen lahja mihin ikinä menen?
Muuten huone ei ole oikeastaan niin paha, olen merkinnyt reviirini taidepostikorteilla ja tsekinkielen fraaseilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti