Olen tehnyt tänään kaksi ihan uutta asiaa: kävin tsekin kielisessä airobicissä ja ymmärsin aika hyvin: "Prima! Jeste jednou!" Illemmalla Marie-Luise taas kutsui minut pelaamaan pokeria. Ennen kuin kukaan pääsee mainitsemaan Prahan paheiden pesänä, huomautan, että panoksena oli ainoastaan pähkinöitä. Paheellisinta illassa taisi olla Literarni kavarnan "pieni" juustolautanen. Mutta, suuri mutta.
Kuulin, että kyseinen tanskatar oli ryostetty ratikassa matkalla asuntolaan.Oli aamu yö, muut ihmiset vaunussa olivat unessa ja yhtä pysäkkiä ennen asuntolaa ryöstäjä kävi kurkkuun kiinni. Menetty omaisuus oli ainoastaan 300 korunaa ja vanha puhelin, mutta suurempi menetys on kadonnut turvallisuuden tunne: henkensä voi huonolla tuurilla menettää mitättömän rahamäärän takia. Olen ollut suhteellisen huoleton täällä, mutta sama olisi voinut ja voisi käydä minulle aivan yhtä hyvin. Toisaalta, ei vain Prahassa, vaan myös missä muussa kaupungissa tahansa.
Paluumatkalla istuttiin samaisessa ratikassa ja puhuttiin tästä. Jos on nälkä, eikä rahaa ruokaan, eikä varastaminen ole silloin moraalisesti oikein?Asunnottomat tulevat asuntolaan viemään ruokaa kyöhiltä opiskelijoilta; toisaalta toiset opiskelijat ovat köyhempiä kuin toiset ja hekin saattavat olla kadonneen ruuan takana. Tuloerot tuovat turvattomuutta kaikille, eikä se välttäättä ole pienin argumentti progressiivisen verotuksen puolesta. Hohhoi, sanoo onnekas pohjoismaalainen vatsa pullollaan juustoa.
Tänään minua ei ryöstetty. Kotiin oli kiva tulla, kun vastassa oli bitbull, jonka häntä veivasi niin, että puoli koiraa sheikkasi mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti